Asiakkaan ääni kuuluviin

Kasvisruokala Etran 10-vuotiskekkereiden kunniaksi tehty asiakaskysely sai suuren suosion – kiitos kaikille vastanneille! Nekin jotka eivät ehtineet vastata, voivat toki antaa palautetta vaikka kommentoimalla tätä blogia. ”Emme ole koskaan saaneet palautetta näin paljon”, kiitteli Etran toiminnanjohtaja Terho Heiskanen.

Pöytiin jaettuun kyselyyn vastasi viikon aikana 48 vastaajaa. Siinä kysyttiin syitä Etrassa syömiseen, syöntikertojen tiheyttä, ja mitkä tekijät saisivat käymään useammin. Lisäksi kysyttiin vastaajan ruokavaliota, kiinnostusta käyttää kauppahallin myymälän palveluja sekä Etran ruoan havaittuja terveysvaikutuksia. Lopuksi kysyttiin tietävätkö vastaajat, mitä Etran ruokasuunnittelun taustalla oleva ravintotiheys tarkoittaa, ja pyydettiin mielipiteitä toiminnan kehittämiseen.

Tässäpä alustava yhteenveto kyselyn tuloksista! Seuraavassa blogissa paljastan, mitä aineistosta saa irti tilastotieteen menetelmin. Eräs tilastotieteen ammattilainen on lupautunut auttamaan. Mutta nämä tulokset siis ensi alkuun:

Kyselyn perusteella Etran asiakkaat ovat varsin uskollisia. 22% prosenttia vastanneista käy syömässä 3-5 kertaa viikossa ja 46% kerran tai kaksi viikoittain. Harvemmin käyvistäkin moni pahoitteli, ettei pystynyt käymään useammin.

Ylivoimainen enemmistö Etrassa kävijöistä, kaksi kolmasosaa, on kaikkiruokaisia. Puolet ilmoitti olevansa enimmäkseen kasvisruoan syöjiä, ja 25% (lähes) vegaaneja. (joihinkin lomakkeisiin oli vastannut useampi henkilö, mistä johtuen prosenttimäärä on tässä kohtaa yli 100) 

Mitä ruokavalioiden jakauma merkitsee Etran kehittämisen kannalta? Tulisiko vegaaniruokaa markkinoida vaihtoehtona liha-aterialle, vai korostaa kokonaan vegaaniruokavalioon siirtymisen hyötyjä? Molemmat näistä näyttävät kiinnostavan asiakaskuntaa.

Etraan tullaan lähes aina terveellisen kasvisruoan perässä. Tätä korosti 81% vastaajista. Kaksi kolmasosaa eli 67% kehui Etran ruokia maukkaiksi. ”Älyttömän herkkua!” ”Rakkaudella tehty,” kuuluivat kommentit. Hyvä maku ja terveellisyys siis yhdistyivät vastaajien mielestä onnistuneesti. Kuusi vastaajaa halusi erikseen kiittää kokkien ammattitaitoa.

Ilmapiirin, ystävällisen palvelun ja tuttavien tapaamisen mainitsi lähes neljäsosa vastaajista. ”Palvelu on mahtavaa!” iloitsi eräs. Toisille ratkaisevia olivat käytännön seikat: sijainti kodin tai työpaikan lähellä tai parkkipaikkojen saatavuus mainittiin 13% vastauksissa.

Kaksi vastaajaa mainitsi käyvänsä Etrassa vaihtelun vuoksi; molemmat heistä söivät normaalisti sekaruokaa. Muutama mainitsi Etran vetonaulaksi leivän, teen, salaatit tai myymälän.

Varallisuuserot vaikuttavat Etrankin asiakaskunnassa. 15% piti Etraa edullisena lounaspaikkana. Toisaalta lähes yhtä moni uskoi käyvänsä useammin, jos hintoja laskettaisiin. Alle kahden euron opiskelijaruokaan verrattuna Etran lounas on kallis.

Siinä mikä houkuttaisi käymään useammin, mielipiteet jakaantuivat. 6% kaipasi vaihtuvampaa ruokalistaa tai enemmän omia herkkuruokiaan, kuten kasvismakaronilaatikkoa ja pihvejä. Toisaalta yhtä moni perusteli Etrassa käymistään monipuolisella ruokalistalla. Mausteet olivat selvästi makuasia: yksi vaati pippuria ruoasta pois, kun taas toinen vaati sitä lisää. Pidempää ja lauantai-aukioloa kaipasi muutama.

Kolme neljäsosaa eli 36 vastaajaa kommentoi havaitsemiaan Etran ruoan/vegaaniruoan terveysvaikutuksia. Ahkerat Etrassa ruokailijat vastasivat tähän kysymykseen innokkaasti, muut jättivät yleensä vastaamatta. Tästä voinee päätellä, että mikäli vegaaniruokaa syö vain silloin tällöin, terveyshyötyjäkään ei synny.

Millaisia terveyshyötyjä sitten mainittiin? 45% vastanneista kertoi, että Etran ruoista tulee kevyt olo, ne pitävät painon kurissa tai auttavat laihduttamaan. Yhtä moni mainitsi, että vegaaniruoka auttaa jaksamaan, antaa energiaa ja pitää nälän hyvin loitolla. Kolmasosa kertoi fyysisen terveytensä kohentuneen, esimerkiksi kolesteroliarvojen parantuneen. ”Sairaudet pysyvät poissa!” kehui eräs vastaaja. Henkisestä hyvinvoinnista ja hyvästä mielestä mainitsi 31% vastaajista. Kaksi vastaajaa ei ollut huomannut terveysvaikutuksia Etran myötä – tosin molemmat olivat olleet vegaaneja jo kymmeniä vuosia. Yksi ahkera Etran kävijä ei ollut huomannut terveysmuutoksia. Toki tämäkin on mahdollista; ruokavalio ei aina paranna.

Mitä on ravintotiheys? Tästä jonkinlainen käsitys oli lähes puolella vastaajista. Toinen puoli ei tiennyt asiasta mitään, tai halusi tietää lisää. Tässäpä siis selvä tiedontarve! Kuusi vastaajaa ilmoitti haluavansa ravintotiheyteen liittyville kursseille ja muutama toivoi esitteitä ja nettiaineistoa asiasta. (Taidanpa itsekin ottaa vaarin asiasta ja laatia muutaman esitteen yhdessä Etran väen kanssa.)

Eräs asiakas määritteli ravintotiheyden valloittavasti: ”Siinä on oikeassa suhteessa vitamiinit ja kivennäiset ja tietenkin bioenergiaa, kun on rakkaudella valmistettu.”

Kyselyn lopuksi asiakkailla oli tilaisuus esittää ehdotuksia Etran palvelujen kehittämiseen. Tasavahva kärkikolmikko on tässä: Täytekakkua, leivonnaisia ja jälkiruokaa tarjolle lisämaksusta! Lisää mausteita, reseptikokeiluja ja etnisiä ruokia! Rauhallisempi ruokailutila ja meluisat kylmälaitteet pois! Kukin ehdotus keräsi10% kannatuksen. Etran asiakkaiden joukossa siis löytyy sekä makeannälkäisiä että makuelämysten etsijöitä – keittiö vastatkoon haasteeseen! Tilanahtauden vuoksi kylmälaitteiden siirto on näistä ehdotuksista vaikein toteuttaa. Tehokas äänieristyskin on huomattava kustannuserä. Miten olisi keräys tämän asian puolesta?

Toisaalta moni vastaaja on Etraan täysin tyytyväinen - 10% vastaajista piti palveluja mainioina nykyisellään. ”Ihanaa, että on tällaistakin ravintola-ajattelua!” totesi eräs. 10% vastaajista kaipasi lisää tiedotusta, kursseja ja yhteistyötä ravintotiheyteen liittyen. Eräs toivoi, että Etra ehdottaisi yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Olisikin jo aika saada opiskelijaruokaloihin vegaaniruokaa.

Yksittäisiä parannusehdotuksia sateli monenlaisia. Lisää kotimaisuutta ja luomua, vähemmän soijaa, sokeria, suolaa ja mausteita. Kahvia ja pakuriteetä. Ruokakulttuuriin liittyviä teemapäiviä, vaihtelua, myymälän valikoiman laajentamista ja aukiolon pidentämistä toivoi muutama, samoin hintojen alentamista. Eräs kaipasi take-away –mahdollisuutta ja kotiinkuljetusta. (Tiedoksi, että viimeksi mainitut palvelut ovatkin jo olemassa. Etran lounaan saa mukaansa purkkiin ja sen saa tilattua myös kotiinsa tai työpaikalle lisämaksua vastaan.)

Kaikkia ehdotuksia lienee vaikea toteuttaa, kun resurssit ovat rajalliset. Toisaalta makuasioissa ihmisten mieltymykset ovat ristiriitaiset. Kaiken kaikkiaan Etran kantava ajatus, ravintotiheä vegaaniruoka, tuntuu kuitenkin löytäneen uskolliset asiakkaansa. Satunnaiskävijöiden houkuttelu onkin sitten oma haasteensa.

Aloittakaamme laittamalla täytekakkua pöytään!

PS. Tulkaapa katsomaan myös Etran uudistunutta myymälää. 

Vegaaniruoka kärsii huonosta imagosta

”Tämä on niin pahaa, että tämän täytyy olla terveellistä.” Kuulostaako tutulta?

Entäs tämä: ”Kerman kera siitä saa kaksin verroin parempaa. Voilla leivottu. Lihaa säästämättä, laadusta tinkimättä.”

Voiko herkullista ruokaa olla ilman voita, sokeria, suolaa, juustoa ja kermaa? Tarkoittaako terveellisyys sitä, että ruoasta puuttuu maku? Terveysintoilija ei saa edes paistaa, saati käristää aineksia, joka lisäisi aromia ruokaan.

Jos ihmisten mielikuva terveellisestä sekaruoasta on mauton, hajuton ja väritön, niin mietipä mikä imago on kasvisruoalla! Kasvissyöjät ovat viherpiipertäjiä, hippejä ja posket lommolla kuijottajia. Lihansyöjän mielestä kasvissyönti merkitsee sitä, että karsii elämästä kaiken kivan. Yhdenkin kasvisaterian nauttimista vastustetaan ankarasti. Salaattia on sentään opittu sietämään ruoan lisäkkeenä, mutta makkaransyöjien kouluttaminen siihen on vienyt vuosikymmeniä. Se että ryhtyisi pupun ruoalle KOKONAAN ei tulisi kuuloonkaan.

Okei, kasvisruoka on vaihtoehto - se Suomessa nykyisin ymmärretään. Ainakin nuorta väestöä palvelevissa ruokaloissa voi aina tilata kasvisruoan. Mutta menepä kysymään vegaaniruokaa, niin jo menee sormi suuhun. Millainen askeetikko tai terveysterroristi voi haluta ruokaa, jossa ei saa edes olla maitotuotteita? Pitääkö hänelle tarjota lautasellinen keitettyjä sekavihanneksia?

Keskivertosekasyöjälle vegaaniruoka on asketismin huippu. Ruokaa, josta on karsittu kaikki maku. Ja vaikka kuinka selittäisi, että tasapainoisesta vegaaniruoasta saa tarpeeksi proteiinia ja kaikki ravintoaineet (B12-vitamiinia lukuunottamatta) niin lihansyöjät eivät usko. Elintarviketeollisuuden propaganda on saanut läpi viestinsä, jonka mukaan kalsium on saatava juuri maidosta ja proteiini lihasta. Näin luulevat monet lääkäritkin, vaikka näyttöä vegaanisen ruokavalion terveellisyydestä on vuosikymmenien ajalta.

Hesarin toimittaja Anu Silfverberg on kirjoittanut vegaaniruoan huonosta markkinoinnista. Hänen mielestään hyvinvoivia ihmisiä ei kiinnosta vetoaminen terveellisyyteen. Tai jos kiinnostaakin, lopullisen valinnan ratkaisee tunne. Hänen mukaansa ihmiset etsivät ruoasta ennen kaikkea elämyksiä. Jos mennään ulos syömään, halutaan herkullisen ruoan ohella viihtyisää ympäristöä ja hyvää palvelua.  Jos ravintola ei pysty tarjoamaan koko elämyspakettia, se ei vedä. Edullinen hintakaan ei peitä elämyksellisyyden puutetta.

Vegaaniliitto on selvästikin tiedostanut, että pelkkä terveysvalistus ei uppoa valtavirtaan, eikä myöskään vetoaminen eläinten oikeuksiin. Ihmisten mielikuviin halutaan nyt vaikuttaa herkkukampanjalla. Halutaan todistaa, ettei vegaanina tarvitse luopua suklaasta, jäätelöstä eikä rasvaa tihkuvista leivoksista. Näitä herkkuja maistatetaan ihmisille monenlaisissa tapahtumissa. Myös Vegaia-lehden sivut pursuavat vegaanisia leivonnaisia ja käristettyjä makupommeja. Moni yllättyy, että eläinkunnan tuotteet voidaan korvata kasviperäisillä ja saada silti aikaan makuhermoja hivelevä lopputulos. Eikä tämä edes rasita kukkaroa. Jos vegaanileivonnaisilla saa suun makeaksi ja rinnukset rasvaisiksi, ei se taida niin askeettista ollakaan.

Näinkö tässä kävikin, että vegaaniruokaa markkinoidaan terveyden kustannuksella? Eikö tyhjien kaloreiden karsiminen kiinnostakaan vegaaneja? Kyllä – vegaaniruokakin voi olla epäterveellistä, jos makua haluaa nimenomaan sokerista, rasvasta ja paistamisesta. Jotkut vegaanit ovat lihavia. Toiset hankkivat itselleen puutostauteja syömällä yksipuolisesti. Vegaaniruoka ei ole automaattisesti terveellistä. Vegaaniruoan markkinoiminen terveellisyydellä ei siis ole automaattisesti totta.

Miten vegaaniruoalla voitaisiin vedota ihmisten elämyshakuisuuteen ja samalla pitää terveellisyydestä kiinni? Miten veganismille saataisiin parempi ja houkuttelevampi imago, josta puuttuisi saarnaamisen sävy? Tässä vegaaniravintoloilla ja aatteen puolestapuhujilla on miettimisen paikka.

Ensimmäinen askel on maukas ruoka, joka on myös hyvän näköistä. Jos ruoka samanlaista arkista riisi-papumössöä, jota kotona laitetaan kyllästymiseen asti, niin ei siitä enää viitsi maksaa ravintolassa. Rohkea mausteiden ja tuoreyrttien käyttö tekisi säväyksen, sillä niitä ei raaski yleensä kotiin ostaa. Ruukullinen korianteria tai salviaa ei varmasti toisi ruokalaruoalle liikaa hintaa.

Mutta tämäkään ei vielä riitä. Meluisassa ja hallimaisessa ruokalassa syödään vain käytännön pakosta. Niitä ihmisiä on paljon, jotka aikataulun salliessa lähtevät työ- tai opiskelupaikalta kotiin syömään, koska siellä saa olla rauhassa ja hiljaa. Levoton ympäristö voi pilata nautittavankin aterian.

Kasvisruokala Etran johtoajatuksena on terveellisyys, mutta elämyspuolessa olisi vielä parantamisen varaa.  Itse tekisin mitä vain, jos saisin jyrisevät pakastimet ruokasalista pois. Eikö edes äänieristys olisi mahdollinen?!

Ystävät hyvät, olemme kaikki vegaaniruoan puolella, ja toivomme Etran toiminnalle kasvua ja menestystä. Kävisitkö Sinä Etralla useammin syömässä, jos saisit terveellisyyden ohella jotakin muuta samaan elämyspakettiin?

Kahvin juonnista

Kasvisruokala Etrassa ei tarjota kahvia. Moni kysyy: miksi? Myös Etran järjestämillä terveellisten elämäntapojen kursseilla, Omega-valmennuksessa, ensimmäinen kysymys liittyy usein kahvinjuontiin. Pitäisikö minun luopua kahvista? Onko se muka NIIN epäterveellistä?

Kahvi närästää mutta piristää tiettyyn rajaan asti. Toisilla se estää unen tuloa, mutta suurkuluttajat saattavat tarvita kahvia nukahtaakseen. Kofeiini on vahvasti riippuvuutta aiheuttava aine. Nämä kaikki ovat yleisessä tiedossa.

Kofeiinin terveysvaikutuksia on tutkittu runsaasti, ja esiin on tullut sekä hyvää että huonoa. Tutkijatkin ovat erimielisiä, onko vähäinen kahvinjuonti (1-2 kuppia päivässä) enemmän terveellistä kuin haitallista. Asiaan näyttäisi vaikuttavan kahvin valmistustapa, nautitut määrät, onko käyttö satunnaista vai jatkuvaa, ja henkilön yleinen terveydentila. Se on ainakin varmaa, että runsas kahvinjuonti lisää keskenmenon riskiä – viimeistään äitiysneuvolassa tämä käy selväksi. Mutta pitäisikö ei-raskaana olevan aikuisen suhtautua kahviin huumeena, pikku piristeenä vai tekosyynä pitää vähän väliä taukoa työnteosta?

Kahvin juonnista on varoiteltu kautta aikain, ja ehkä syystä. Vanha kunnon pannukahvi nimittäin lisää kolesterolia ja siten sydäntautien riskiä enemmän kuin suodatinkahvi. Ennen vanhaan kahvinpavut paahdettiin kotioloissa käryävällä paahtimella, jossa kahviin muodostui syöpää aiheuttavaa kahvitervaa.

Noilta pannukahvin ja kahvitervan ajoilta ovat myös peräisin adventistien terveysapostolin Ellen G. Whiten (1827 –1915) varoitukset kahvin vaaroista. Nykyäänkin adventistit suosittavat kahvista ja teestä pidättäytymistä, vaikkakin moni hörppää kahvia piristyäkseen siinä kuin muutkin. Ellen White totesi kahvin välittömän piristysvaikutuksen, mutta sanoi pitkäaikaisen käytön tylsistyttävän mieltä. Hän kuvasi myös nykylääketieteenkin tunteman kroonisen kahvin suurkulutuksen oireyhtymän, kofeinismin, tuntomerkit:

"Those nerve irritants are wearing away the life forces, and the restlessness caused by shattered nerves, the impatience, the mental feebleness, becomes a warning element against spiritual progress."

Lääketieteellisen aikakauskirja Duodecimin artikkelin mukaan kofeinismi on “oireyhtymä, johon kuuluu ahdistuneisuutta, masennusta ja erilaisia psykofyysisiä oireita sekä kahvin runsasta käyttöä, joka ylläpitää tilaa. Kofeinismia potevan suorituskyky voi heiketä. Psyykkisiltä oireiltaan kofeinismi on tuskaneuroosin kaltainen. On arvioitu, että 10–20 % kahvin käyttäjistä potisi kyseistä oireyhtymää.”

Jatkossa siteeraan edellä mainitsemaani Leo Hirvosen kirjoittamaa, netistäkin löytyvää artikkelia. Jokaiselle kahvinjuonnin vähentämistä yrittäneelle seuraava tilanne lienee tuttu: kofeiinista luopuminen aiheuttaa vieroitusoireyhtymän, johon kuuluu päänsärkyä, uneliaisuutta, velttoutta ja toimeliaisuuden heikkenemistä. Oireyhtymän latenssivaihe kestää 19 tuntia, ja voimakkaimmillaan oireilu on ensimmäisenä ja toisena päivänä.

Pienet kahvimäärät piristävät ja energisoivat ainakin hetkeksi, mutta suuremmat tylsistyttävät. Positroniemissiotomografisen tutkimuksen mukaan 250 mg kofeiinia (2-3 kupillista) vähentää aivojen kokonaisverenvirtausta noin 30 %. Kahvikupillisen vaikutus elimistössä kestää useita tunteja. Jatkuvasti kahvia kittaavan kannattaisi siis miettiä, kannattaako pitää aivojaan hapen puutteessa!

Aiheuttaako kahvi syöpää, verenkiertoelinten sairauksia ja mahahaavaa? Tutkimusnäytöt ovat ristiriitaisia. Melko selvä näyttö kuitenkin on, että sydäninfarktin riski lisääntyy kahvin kulutuksen mukaan. LaCroix ym. (1986) seurasivat 19–35 vuoden aikana 1 130:tä miespuolista henkilöä. Kaikin tavoin tarkasteltuna riski lisääntyi kahvin määrän mukana ja oli 3–4 kupillista käyttäneillä 1.5–2-kertainen, ja vähintään viisi kupillista päivittäin juoneilla 1.8–2.8-kertainen. Klatsky ym. (1990) analysoivat 107 774 pohjoiskalifornialaisen sairaalapotilaan kahvinkäytön ja totesivat, että 1–3 kupillista päivässä lisää sydäninfarktin riskiä 14 % ja sitä suurempi annos noin 40 %. Iäkkäiden kannattaisi huomioida, että kahvin käyttö lisää luukadon riskiä.

Viimeaikaiset, Wikipedian mainitsemat tutkimukset ovat tuoneet esiin kahvin terveyshyötyjä. Kahvia käyttävät sairastuvat muita harvemmin kakkostyypin diabetekseen ja maksakirroosiin. Nämä vaikutukset eivät kuitenkaan johdu kofeiinista, vaan muista kahvin sisältämistä aineista.

Joissakin tutkimuksissa kofeiinin on havaittu parantavan lähimuistia, pienentävän parkinsonin taudin riskiä ja vähentävän sen oireita. Kofeiinin on havaittu myös yleensä auttavan muistihäiriöissä. 3–5 kupillista päivässä nauttineilla vanhuksilla on havaittu pienempi dementian esiintyvyys kuin enemmän nauttineilla tai kahvia käyttämättömillä.

Haittavaikutuksia on tapana mitata kuolemaan johtavien sairauksien esiintyvyydellä. Mutta entä jos mittariksi otettaisiin yleinen infektioiden vastustuskyky? Vegaani- ja kasvisruokavalion terveyshyödyt pohjautuvat osittain siihen, että ne alentavat elimistön happamuutta. Tämä johtuu pitkälti tietynlaisesta suoliston bakteerikannasta. Eläinproteiinien käyttö nostaa elimistön tulehdusarvoja, kun taas vegaaniruoka laskee niitä. Kun elimistön happamuus on alhainen, ihminen on vastustuskykyisempi kaikkia tavallisia pöpöjä vastaan. Myös monien pitkäaikaissairauksien ja allergioiden eteneminen estyy tai hidastuu.

Olisiko tässä tulos, joka pistää jopa meikäläisen kahvin keskivertokuluttajan vastustamaan kahvihampaan kolotusta? Kahvi nostaa huomattavasti elimistön tulehdustasoja:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15447891

“A relation exists between moderate-to-high coffee consumption and increased inflammation process. This relation could explain, in part, the effect of increased coffee intake on the cardiovascular system.”

Olisiko siis syytä sittenkin uskoa profeetta Elleniä ja adventistien terveysohjelmaa? Varmaan on, jos aikoo elää pitkään ja terveenä. Pisin elinikäennuste on havaittu väestöryhmissä, jotka yleisesti terveiden elämäntapojensa mukaisesti pidättyvät kaikista päihteistä ja kiihotusaineista, käyttävät järkevää kasvisdieettiä ja harrastavat kohtuullista liikuntaa. Yksi näistä väestöryhmistä ovat ne adventistit, jotka elävät kirkkokuntansa suosituksen mukaan.

Hauska loppukaneetti löytyy edelleen Duodecimin artikkelista. “Saksalainen lääkintöneuvos Ullrich (1953) totesi, että vaikka kofeiini on alkoholi- ja nikotiinipaholaiseen verrattuna ehkä vain pikkupiru, se kuuluu kuitenkin samaan perheeseen, ja pikkupaholaiset aiheuttavat elämässä usein enemmän pahaa, koska ne toimivat salatummin ja huomaamattomammin. Lisäksi nämä perheenjäsenet näyttävät viihtyvän yhdessä.” Näin Leo Hirvonen. Lopuksi hän vielä saarnaa kuin pappi konsanaan:

“Koska Suomessa käytetään kahvia keskimäärin noin kilo kuukaudessa asukasta kohti, kahvinjuojat saavat kofeiinia annoksen, joka häiritsee unentarpeen tyydytystä, kartuttaa univelkaa ja edistää uupumusta. Tämä voi myös johtaa kierteeseen, jossa tarvitaan vuoroin piristäviä ja rauhoittavia aineita. Näin kahvista tulee stressiä aiheuttava tekijä.”

Jaahas, miten mahtaa olla energiajuomien laita? Pientareilta löytyvien tölkkien määrästä päätellen nuoriso ja jopa lapset ovat siirtyneet kolajuomista näihin kovempiin huumeisiin.

Mainittakoon vielä pari uutista: Kasvisruokala Etran myymälä Oulun kauppahallissa aukeaa 1. lokakuuta 2012. Menkääpä pikalounastamaan!

Itselleni merkittävä avaus: www.riemunkirjo.fi on avannut nettisivunsa. Tarjolla riemukkaita käsintehtyjä heijastimia, kierrätyshenkisiä huopakoruja ja joulupostiin sujahtavia lahjoja. Paljon kristillisiä ja lapsille sopivia malleja. Tilaa hyvissä ajoin ennen joulua!

Aloittelevan vegaanin koettelemukset

 Nyt on kulunut toista kuukautta siitä, kun päätin kokeilla koheneeko olotila kasvisruoalla todella niin paljon kuin väitetään. Tapahtuuko muutakin kuin omantunnon kevenemistä, kun ei enää revi elantoaan eläinten selkänahasta? Keveneekö askel konkreettisestikin samalla, kun ekologinen jalanjälki kevenee?

Nämä viimeksi mainitut eivät ole vähäisiä perusteita kasvissyönnille, mutta on pakko olla realisti. Useimmat ihmiset olisivat valmiita jättämään lihansyönnin vain terveydellisistä syistä. Tai laihdutussyistä. Kun karppaus osoittautuikin hengenvaaralliseksi kuplaksi, niin olisiko kasvissyönnissä ainesta seuraavaksi buumiksi?

Kohonnut työteho ja mielenvireys kuukauden aikana vakuutti minut siitä, että vegaaniksi siirtyminen oli kannattanut. Keskimäärin energiataso oli kohonnut, mutta tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että väsymys ja uupumus olisi kokonaan kaikonnut. Muitakin riesoja oli (niistä vähän myöhemmin) mutta itse olin mielestäni mennyt hyvinvoinnissa eteenpäin. Näkyisikö muutos mustana valkoisella, sen saisin selville menemällä Eila Maunun luo kehon koostumuksen mittaukseen.

Ihmiset ovat tottuneet mittaamaan ruokavalion onnistumista puntarin lukemilla. Itse en omista puntaria, ja Eila nostikin heti puntarin esiin. ”En ole varmaan laihtunut yhtään” mutisin, mutta mittarin lukemat olivat silti pienoinen ällistys. ”Olen jopa lihonut kilon!” totesin pettyneenä.

En ollut aikonutkaan erityisesti laihduttaa ja olin syönyt, kun oli tullut nälkä. Tietenkään en keksejä ja suklaata, mutta porkkanoita ja muuta pupun ruokaa, ja olin tuntenutkin itseni ajoittain pupuksi. Mahan täyttäminen vihanneksilla on melkoista pupeltamista. Olinko silti epäonnistunut ruokavaliossani kokonaan?

Eipä hätää, Eila sanoi. Kehon koostumuksen mittaus toisi tarkempaa tietoa siitä, mitä on tapahtunut. Mittaus tapahtuu johtamalla pieni sähkövirta kehon läpi. Koska vain kehon sisältämä vesi johtaa sähköä, voidaan kehon koostumus laskea mittaamalla impedanssia, eli sen sähkövirralle aiheuttamaa vastusta. Ja katsohan konnaa: rasvan määrä oli vähentynyt kehossani pari kiloa! Ja lihasmassa lisääntynyt vastaavasti! Myös nesteytys oli kohentunut radikaalisti. Tämä kaikki vaikutti siihen, että olin LÄHEMPÄNÄ ihannepainoa, vaikka painoinkin faktisesti enemmän! Tieto siitä, että lihaksikkaampi ihminen saa taulukoidenkin mukaan painaa enemmän, oli minulle uutta.

Eila onnitteli minua ja sanoi, että saisin olla tyytyväinen. Ruokavalion muutos ja entistä ahkerampi päivittäinen liikunta olivat johtaneet siihen, että kehon koostumus oli parempi ja aineenvaihdunta toimi paremmin. Ihannearvoihin minulla toki oli vielä matkaa, mutta kuukauden päästä olisin niitäkin lähempänä.

Kaikki arvot eivät silti olleet hyviä. Impedanssi viittasi siihen, että keho oli väsynyt, stressaantunut tai rasittunut. Tämä hämmästytti minua, koska en mittaushetkellä tuntenut itseäni läheskään yhtä väsyneeksi kuin edellisessä mittauksessa. Mutta oliko päällä stressiä? Kyllä, työsyistä johtuvaa. Olen perustamassa liiketoimintaa ja tehnyt töitä sen eteen välillä kellon ympäri. Kun kuluja, huomioitavia asioita ja työtehtäviä on yhä uusia eikä rahaa tule mistään, niin kyllähän se stressaa. Tämä kaikki vaikuttaa negatiivisesti aineenvaihduntaan, mutta näköjään vegaaniruoan hyötyjä sekään ei voi estää.

Kaikella on kuitenkin hintansa. Ilman kiusallisia haittoja ei pavunpurijaksi voi ryhtyä: Pari kolme ensimmäistä viikkoa maha kupli ja rumpsutti kuin apupapin papupata. Ilmatilasta saattoi kiistattomasti havaita, että lähistöllä oli aloitteleva vegaani. Ajattelin jo tuskastuneena, että jos tämä tällaisena jatkuu, en kehtaa kohta lähteä kotoa ulos!

Mutta onneksi kyseessä oli siirtymävaihe. Suoliston bakteerikanta vaati aikaa muuttuakseen niin, että se pystyi käyttämään kasvisruoan kuidut ja muut ainesosat paremmin hyväkseen. Lisäksi opin pari niksiä, millä pavut saa paremmin sulaviksi: niitä pitää keittämisen jälkeen ilmastaa, eli pitää vaikka uunipellillä pari tuntia, jotta haitalliset aineet haihtuvat. Myös pakastaminen vähentää ilmavaivoja aiheuttavia ominaisuuksia. Tepsii!

Toisenkin asian opin: kun on kerran vaihtanut vegaaniksi, liharuokaa EI KANNATA syödä edes kohteliaisuudesta. Mahavaivat olivat niin kiusalliset, että sen muistaa! Kun bakteerikanta on kerran vaihtunut, suolisto ei enää pysty sulattamaan lihaa, tuloksena on kipu, kuplinta ja poreilu VIIKON AJAN!

Ja lopuksi. Jos nyt viilaamme pilkkua vegaaniudesta, niin on pakko tunnustaa lankeemukset. En ole ollut täysvegaani, koska olen toisinaan syönyt ruokia, jotka sisältävät maitoa, juustoa tai kananmunaa. Lisäksi itse tekemässäni levitteessä on yksi neljäsosa voita. Pari tikkujäätelöä, kakunviipaletta ja suklaapalaa on naposteltu, ja lisäksi kaksi mustikkapiirakkaa! Samoin pari tölkillistä jogurttia.

Nämä kaikki voisi korvata vegaanivaihtoehdoilla. Hmm… katsotaan. Absolutistina joutuisin olemaan aika omavarainen ruokani suhteen. Mutta kuulemma terveyshyödyt saattavat päihittää tämänkin vaivannäön. Pitää sitäkin joskus kokeilla!

Etra valloittaa kauppahallin!

Tämän blogin olisi voinut otsikoida myös “Iloisia uutisia”. Ensimmäinen iloinen uutinen on, että Kasvisruokala Etra avaa tankkauspisteen Oulun Kauppahallissa. Myyntipiste tavoitellussa kauppapaikassa vapautui sopivasti Etran kymmenvuotisjuhlan kunniaksi. “Nyt on aika laajentua ja uudistua,” kommentoi Terho Heiskanen Etrasta.

Entisen sushibaarin paikalle tulee muutama istumapaikka ja buffetpöytä, josta saa mukaansa keiton, pääruoan ja salaatit. Myös pakasteruokia tulee myyntiin. Ruoka on samaa, mitä on myös Karjasillan ruokalassa. Jälkiruokaa kaipaavakin saa suunsa makeaksi: uutuutena tarjolla ovat ravintotiheät smoothiet!

Etran linja säilyy muuten entisellään. Johtoajatuksena on ravintotiheys, tyhjien kalorien välttäminen ja ruoka, jossa suojaravintoaineet ovat helposti imeytyvässä muodossa.

Omalta osaltani voin sanoa, että uuden myyntipisteen avaus tulee tarpeeseen. Vegaanista pikaruokaa kaipaava on aiemmin joutunut Kauppahallissa tyytymään rasvaa tihkuviin kevätkääryleisiin. Ravintotiheä lounas täyttää vatsan ihan toisella tavalla... Uskon myös, että kaupungilla liikkuu juuri sellaista Etran potentiaalista asiakasryhmää, joka ei erikseen eksy Karjasillalle: nuoria ja opiskelijoita. Nuorten keskuudessahan kasvissyönti ja veganismi lisääntyvät voimakkaasti. Pari euroa huokeampi take-away –lounas sopii paremmin budjettiinkin.

Mutta mitä torin papparaiset mahtavat tuumata, kun ruokalistalta puuttuvat liha ja kermaperunat? Terho Heiskanen ilmaisee asian kauniisti: “Olemme kasvisruokala. Liha ei ole ihmiselle mitenkään välttämätön.” Hänen mukaansa Etran asiakkaista valtaosa syö myös lihaa, mutta toisaalta he ovat huomanneet, että ateria voi olla täydellinen ilman lihaakin.

Toisaalta veganismia puoltavat karut faktat. Itsensä ruokkiminen eläinproteiinilla on nykytilanteessa järjetöntä. Terho Heiskanen muistuttaa, että maailman väestömäärä kasvanee kahdella miljardilla vuoteen 2050 mennessä. "Eläinproteiinipohjainen ruoka kuluttaa kymmenen kertaa enemmän vettä kuin kasvisruokavalio. Kolmasosa  maailman viljelykelpoisesta maasta käytetään tällä hetkellä viljan kasvattamiseksi eläinten ruokintaan," Heiskanen toteaa. Aiheesta lisää:

http://www.tekniikkatalous.fi/energia/ymparisto/kasvisruoka+ei+ole+jatkossa+

valttamatta+valinta++vaan+pakko/a832204?s=r&wtm=-28082012

Ne jotka aikovat heti suunnata kauppahallille vegaaniruoan ostoon, joutuvat valitettavasti vielä hetken hillitsemään innostustaan. Etran myymälä ei nimittäin avaudu ihan vielä! Arvioitu ajankohta on syyskuun loppupuoli. Sitä ennen on runsaasti tehtävää. Myymälä pitää varustella toimintakuntoon. Murheista pienin ei ole se, mistä varat investointeihin, ennen kuin uusi myyntipiste alkaa tuottaa. Mikäli haluat tukea Etraa konkreettisesti juuri nyt, hankipa vino pino ruokalippuja tulevaa syyskautta varten!

Ja väläys toisista iloisista uutisista: Olen nyt ollut reilun kuukauden Etran ruoilla ja sen huomaa! Miten sen huomaa – siitä seuraavassa blogissa. Kuulemisiin!

Kukkaketo vatsassa

Minulle uusi oivallus on se, että “olet mitä syöt” tarkoittaakin oikeasti “olet mitä suolistosi bakteerifloora on”. Hankin tietoa netistä ja keskustelemalla. Koska en itse ole mikään asiantuntija, kaiken seuraavaksi luetellun voi mielellään tarkistaa.

Oletko sitä mieltä, että kaikkien kukkien pitää saada kukkia? Meillä on nimittäin aikamoinen kukkaketo vatsassa: puolitoista kiloa bakteerimassaa ja jopa 400 erilaista bakteerilajia. Tämä floora pitää sitten sisällään monenlaisia hyötykasveja, rikkaruohoja ja jopa myrkkykasveja. Se millaiset bakteerit ovat niskan päällä, riippuu siitä, miten niitä ruokimme.

Bakteerien voimasuhteet vaikuttavat hyvinvointiin kaikin tavoin. Eri bakteerit sulattavat eri ruoka-aineita. Niiden määrästä siis riippuu, miten ruoka sulaa, mitkä ravintoaineet imeytyvät ja mitä hyödyllisiä tai haitallisia bakteerien aineenvaihduntatuotteita elimistöömme erittyy. Hyvisbakteerit osaavat pilkkoa haitta-aineita tehokkaasti. Hyvisbakteerit myös tuottavat joitakin vitamiineja ja hivenaineita. Se miksi toiset sairastuvat flunssiin ja toiset eivät, voi hyvinkin riippua suolistobakteereista. 70 % elimistömme immuunipuolustuksesta nimittäin sijaitsee suoliston alueella.

Huono bakteerikanta johtaa jatkuvaan väsymykseen, lihomiseen, infektiokierteeseen, allergioiden kehittymiseen ja monien vakavien sairauksien nopeampaan etenemiseen. Vastaavasti hyvällä bakteerikannalla saa virkeyttä, vastustuskykyä, hoikkuutta ja elinikää. Hyödylliset ravintoaineet imeytyvät paremmin: epäsuotuisa bakteerikanta nimittäin päästää arvokkaat ravinteet holahtamaan lävitseen. Tehokkaamman kasvuston omaava tulee toimeen niukemmalla ruualla, koska suolisto hyödyntää sitä paremmin.

Mutta voiko suoliston bakteerikantaa muuttaa? Itse olen ollut väärän propagandan uhri ja luullut, että suolistofloora säilyy suunnilleen samanlaisena läpi elämän. Maitohappobakteereja mainostettaessakin korostetaan, että tuotteita on nautittava joka päivä, jos haluaa ylläpitää vastustuskykyä. Väärin. Paremman bakteerikannan voi saavuttaa pysyvästi siirtymällä kasvispainotteiseen ja mieluummin vegaaniravintoon. Muutos ei tapahdu hetkessä, vaan on viikkojen ja kuukausien prosessi. Toisaalta suolistoflooran saa romuttumaan jopa päivässä syömällä erityisen paljon sokeria, eläinproteiinia  ja kovaa rasvaa. Mm. nämä faktat pompahtivat vastaan etsiessäni tietoa tätä blogia varten.

Kriittiset lukijat varmasti kaipaavat lähteitä. Yksi nettilähteeni on ravintoterapeutti Paula Heinonen: yle.fi/terveys/aitounelma/suolisto1.html

Heinosen mukaan vastustuskykyisen suoliston rakentamiseen tarvitaan ennen kaikkea tasapainoinen ruokavalio. "Suolistosta pitäisi huolehtia yhtä hyvin kuin hampaista. Terveyttä edistävän bakteerikannan vaaliminen pitäisi jatkua vauvasta vaariin, sillä bakteerikannan merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille on huomattavasti suurempi kuin on osattu kuvitellakaan.”

Heinosen mukaan suomalaiset syövät ylenmäärin eläinkunnan tuotteita, esim. munia, makkaraa, lihaa, kalaa ja maitotuotteita. Jos yli 50 % ruokavaliosta on peräisin eläinkunnasta, suolisto on heikossa jamassa. Heinonen puuttuu myös liha- ja meijeriteollisuuden propagandaan: “Vanha luulo proteiinisuosituksista vallitsee yhä. Aikuisetkaan eivät tarvitse maitoa.” (Kalsiumin saa helposti esim. pähkinöistä, joista se imeytyy jopa paremmin kuin maidosta.)

Lihomisesta vielä. Moni on siinä fatalistisessa luulossa, että lihomistaipumus johtuu geeneistä. Tämä lienee osittain totta, mutta lihomista estää hyvä suoliston bakteerikanta. Tiedetoimittaja Jani Kaaro siteeraa kansainvälistä tutkimusta Hesarin artikkelissa:

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Uusi+selitys+lihomiselle+Roskaruoka+muuttaa+suoliston+bakteerikannan/1135250736195

“Roskaruoka ei lihota ainoastaan siksi, että siinä on paljon kaloreita. Rasvainen ja sokeripitoinen ruoka muuttaa suolistobakteerien koostumuksen sellaiseksi, että ylipainoa kertyy entistä helpommin.

Aiemmin on havaittu, että ylipainoisten suolistofloora poikkeaa normaalipainoisten floorasta. Lihavien suolistossa on enemmän Firmicutes-ryhmän bakteereja ja vähemmän Bacteroidetes-bakteereja, kun taas normaalipainoisilla voimasuhteet ovat päinvastoin. Kun ylipainoiset alkavat laihtua, Firmicutes-bakteerien määrä alkaa vähetä ja Bacteroidetes-bakteerit alkavat lisääntyä.

Jani Kaaro toteaa, että huonon bakteerikannan omaavien on vaikea laihduttaa. Jos suolisto on täynnä Firmicutes-bakteereita, ne irrottavat kaloreita tehokkaasti myös vähäkalorisesta ruoasta.

Tällainen tietopläjäys tänään! Ensi viikon blogissa paljastan, miten kuukauden melkein-vegaanidieetti on minuun vaikuttanut. Kuulemisiin. Kommentoikaa rohkeasti!

Temppelin puhdistus

Minulla on meneillään temppelin puhdistus. Vaatekaapit, kirjahyllyt ja varastokoppi on raivattu vuosien aikana kertyneestä ryönästä. Säkkikaupalla tarpeetonta tavaraa on myyty kirpputorilla tai raahattu kierrätykseen. Kaatiskuorma ongelmajätteineen odottaa. Miten pitkään ihminen viitsii asua kaikenlaisen kuonan keskellä?

Vuosia, ilmeisesti. Sama pätee kehon kuona-aineisiin, joita maalliseen majaamme kertyy syödessämme epäterveellistä ruokaa.  Keho on lopulta täynnä kaikenlaista saastaa,  mutta yritämme lievittää oloa syömällä samaa tavaraa yhä lisää. Kemikaalicocktailiin lisätään jatkuvasti jotain uutta vähentämättä mitään edellisistä. Patologi osaa monessa tapauksessa kertoa, mitä ruumis on vuosikymmeniä syönyt.

Keskiverto ruokavalio on pitkälle prosessoitua ja täynnä tarpeettomia ja haitallisia ravintoaineita. Kemikaaleja ja lisäaineita kertyy lääkkeistä, pesuaineista, kosmetiikasta ja ties mistä. Juomista ja tupakasta puhumattakaan… Ihmiskeho ei ehdi suodattaa tätä kaikkea kuonaa sillä vauhdilla, mitä kuormitus vaatisi. Väsymys, tukkoisuus ja infektiot piinaavat kuonalla kyllästettyä kehoa. Terveellisetkään ravintoaineet eivät imeydy, kun huono bakteerikanta jyrää hyvät suolistobakteerit. Olo on raskas ja elämäntapasairaudet vaanivat.

Terve mieli terveessä ruumiissa, sanoi kreikkalainen. Samaa sanoisi nykyaikainen materialisti. Mutta ihminen on enemmän kuin pelkkää materiaa – hän on myös henkeä. Miten henki voi virrata vapaasti kuonaisessa, tukkoisessa ruumiissa? Nykyajan ihmiset ovat harvoin sillä taajuudella, että yhteys yläkertaan toimisi. Moni ei edes tiedosta olevansa hengellinen olento. Ei kai ravinnolla ole tämän kanssa mitään tekemistä, vai onko?

”Ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli? Tämän Hengen on Jumala antanut asumaan teissä. Ette itse omista itseänne, sillä Jumala on ostanut teidät täydestä hinnasta. Tuottakaa siis ruumiillaanne Jumalalle kunniaa!"

Näin paasasi Paavali. (1. Kor 6:19.) Väittäisin, että tämä ruumiillisen pyhityksen ulottuvuus on kristinuskossa laiminlyöty. Henkisiä ja hengellisiä kokemuksia tavoitellaan ja peräänkuulutetaan, eikä aitoudesta ole aina takeita. Olisivatko hengelliset kokemuksemme ja erottelukykymme aidompia, jos ne kumpuaisivat puhtaammasta ruumista ja sitä kautta myös puhtaammasta mielestä?

Markkinoilla on kaikenlaisia kehonpuhdistustuotteita ja –menetelmiä. Ihminen suosii kuuriluontoisia keinoja, koska ne ovat helpompia kuin todellinen elämänmuutos. Kehon puhtauden säilyttäminen merkitsee paljon muutakin kuin lisäaineiden karsimista. Pyhän Hengen temppeliin eivät kuulu turhat rasvat, hiilihydraatit ja ylenmääräiset proteiinit. Eivät myöskään eläinkunnan tuotteet, joita ei alun perin tarkoitettu ihmisravinnoksi.

Oho? Kyllä. Tämän on tarkoitettukin olevan provosoivaa. Miten voimme määritellä, mikä on tarkoitettu ihmisravinnoksi? Epäilijöille on tarjolla sekä raamatullinen että naturalistinen perustelu.

Ensin naturalistinen: eläinkunnan proteiinit ovat ihmiskeholle vieraita aineita, ja ne aiheuttavat siten jatkuvaa tulehdusta. Tällainen happamoitunut keho on altis kaikenlaisille infektioille. Eläinkunnan tuotteiden korvaaminen ravintorikkaalla kasvisruoalla pidentää ikää ja edistää terveyttä. Suomen iltapäivälehdissäkin on uutisoitu, että Kalifornian Loma Lindan alueella elävät maailman pitkäikäisimmät ihmiset. Kyseinen seutu on adventistien asuttamaa, ja hehän syövät kasvis/vegaaniruokaa ja karttavat päihteitä. Loma Lindan yliopiston tutkimus on lyönyt vegaaniravinnon puolesta faktoja pöytään. http://www.llu.edu/allied-health/nutrition/index.page

Entä mitä tekemistä kasvisravinnolla on Raamatun kanssa? Kaikkihan tietävät, että Jeesus söi lihaa ja kalaa ja joi viiniä? Raamattu on kuitenkin jatkokertomus, jossa ihmisen tarina alkaa paratiisista. Alusta alkaen ihminen kapinoi annettuja ehtoja vastaan ja joutuu yhä karumpiin olosuhteisiin. Pitkin Raamattua hyvinvoinnin vertauskuvina ovat vehmaat viljapellot ja hedelmätarhat. Jumalaa tottelematon kansa joutuu kärsimään kuivuutta ja näkemään nälkää. Aikojen lopussa on tarjolla paluu paratiisiin, jossa elämän puu antaa ravinnon eikä kuolemaa ole. Ja huomatkaa tämä: paratiisi on täynnä eläimiä, jotka eivät myöskään koe kuolemaa eivätkä syödyksi tulemista. Alkuperäinen ja lopullinen ravintosuositus ihmiselle on siis kasvisravinto. Lihansyönti oli Jumalan antama myönnytys olosuhteisiin, joissa tarpeeksi monipuolista kasvisravintoa ei ole yleisesti tarjolla.

Entäpä tänä päivänä? Globaalissa hyvinvointiyhteiskunnassa on käsittääkseni mahdollista koota ravintoympyrä kasviksista, joissa on kaikki tarpeellinen. Jopa karuun Pohjolaan ruokaa lennätetään ympäri vuoden. Vegaaniruokaan siirtyminen on siis tahdon asia.

Jeesus sanoi: Älkää tehkö Isäni temppelistä markkinapaikkaa! (Joh. 2:16) Mieltä ei ole syytä täyttää kaikella markkinoiden syytämällä viihteellä ja propagandalla, mutta kyseinen raamatunkohta on ulotettava myös ruokaan. Tämä tarkoittaa, että elimistö ei ole tarkoitettu trendijuomien, einesten ja kaiken maailman rohtojen taistelutantereeksi. Jos haluamme tuottaa Jumalalle kunniaa, maallisessa majassamme on suoritettava suursiivous. Toisin sanoen temppelin puhdistus kaikesta kertyneestä kuonasta! Jeesuksen aikojen jälkeen Jumalalla ei ole ollut muuta temppeliä kuin me. Jumala ei asu rakennuksissa, vaan ihmisissä. Jeesus ei ehkä mielellään muuta roskaruoan sekaan.

Raamattu tosin sanoo toisessa kohtaa, että kaikki ruoka on puhdasta. Ja että vain se saastuttaa ihmisen, mikä tulee suusta ulos. Mutta ei vaadi kummoista järkeilyä päätellä, että kaikki ruoka ei ole elimistölle hyväksi. Sairaana on vaikea

Ylistätkö Jumalaa mieluummin terveessä kuin sairaassa kehossa?