keskiviikko 8. elokuuta 2012

Temppelin puhdistus


Minulla on meneillään temppelin puhdistus. Vaatekaapit, kirjahyllyt ja varastokoppi on raivattu vuosien aikana kertyneestä ryönästä. Säkkikaupalla tarpeetonta tavaraa on myyty kirpputorilla tai raahattu kierrätykseen. Kaatiskuorma ongelmajätteineen odottaa. Miten pitkään ihminen viitsii asua kaikenlaisen kuonan keskellä?

Vuosia, ilmeisesti. Sama pätee kehon kuona-aineisiin, joita maalliseen majaamme kertyy syödessämme epäterveellistä ruokaa.  Keho on lopulta täynnä kaikenlaista saastaa,  mutta yritämme lievittää oloa syömällä samaa tavaraa yhä lisää. Kemikaalicocktailiin lisätään jatkuvasti jotain uutta vähentämättä mitään edellisistä. Patologi osaa monessa tapauksessa kertoa, mitä ruumis on vuosikymmeniä syönyt.

Keskiverto ruokavalio on pitkälle prosessoitua ja täynnä tarpeettomia ja haitallisia ravintoaineita. Kemikaaleja ja lisäaineita kertyy lääkkeistä, pesuaineista, kosmetiikasta ja ties mistä. Juomista ja tupakasta puhumattakaan… Ihmiskeho ei ehdi suodattaa tätä kaikkea kuonaa sillä vauhdilla, mitä kuormitus vaatisi. Väsymys, tukkoisuus ja infektiot piinaavat kuonalla kyllästettyä kehoa. Terveellisetkään ravintoaineet eivät imeydy, kun huono bakteerikanta jyrää hyvät suolistobakteerit. Olo on raskas ja elämäntapasairaudet vaanivat.

Terve mieli terveessä ruumiissa, sanoi kreikkalainen. Samaa sanoisi nykyaikainen materialisti. Mutta ihminen on enemmän kuin pelkkää materiaa – hän on myös henkeä. Miten henki voi virrata vapaasti kuonaisessa, tukkoisessa ruumiissa? Nykyajan ihmiset ovat harvoin sillä taajuudella, että yhteys yläkertaan toimisi. Moni ei edes tiedosta olevansa hengellinen olento. Ei kai ravinnolla ole tämän kanssa mitään tekemistä, vai onko?

”Ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli? Tämän Hengen on Jumala antanut asumaan teissä. Ette itse omista itseänne, sillä Jumala on ostanut teidät täydestä hinnasta. Tuottakaa siis ruumiillaanne Jumalalle kunniaa!"

Näin paasasi Paavali. (1. Kor 6:19.) Väittäisin, että tämä ruumiillisen pyhityksen ulottuvuus on kristinuskossa laiminlyöty. Henkisiä ja hengellisiä kokemuksia tavoitellaan ja peräänkuulutetaan, eikä aitoudesta ole aina takeita. Olisivatko hengelliset kokemuksemme ja erottelukykymme aidompia, jos ne kumpuaisivat puhtaammasta ruumista ja sitä kautta myös puhtaammasta mielestä?

Markkinoilla on kaikenlaisia kehonpuhdistustuotteita ja –menetelmiä. Ihminen suosii kuuriluontoisia keinoja, koska ne ovat helpompia kuin todellinen elämänmuutos. Kehon puhtauden säilyttäminen merkitsee paljon muutakin kuin lisäaineiden karsimista. Pyhän Hengen temppeliin eivät kuulu turhat rasvat, hiilihydraatit ja ylenmääräiset proteiinit. Eivät myöskään eläinkunnan tuotteet, joita ei alun perin tarkoitettu ihmisravinnoksi.

Oho? Kyllä. Tämän on tarkoitettukin olevan provosoivaa. Miten voimme määritellä, mikä on tarkoitettu ihmisravinnoksi? Epäilijöille on tarjolla sekä raamatullinen että naturalistinen perustelu.

Ensin naturalistinen: eläinkunnan proteiinit ovat ihmiskeholle vieraita aineita, ja ne aiheuttavat siten jatkuvaa tulehdusta. Tällainen happamoitunut keho on altis kaikenlaisille infektioille. Eläinkunnan tuotteiden korvaaminen ravintorikkaalla kasvisruoalla pidentää ikää ja edistää terveyttä. Suomen iltapäivälehdissäkin on uutisoitu, että Kalifornian Loma Lindan alueella elävät maailman pitkäikäisimmät ihmiset. Kyseinen seutu on adventistien asuttamaa, ja hehän syövät kasvis/vegaaniruokaa ja karttavat päihteitä. Loma Lindan yliopiston tutkimus on lyönyt vegaaniravinnon puolesta faktoja pöytään. http://www.llu.edu/allied-health/nutrition/index.page

Entä mitä tekemistä kasvisravinnolla on Raamatun kanssa? Kaikkihan tietävät, että Jeesus söi lihaa ja kalaa ja joi viiniä? Raamattu on kuitenkin jatkokertomus, jossa ihmisen tarina alkaa paratiisista. Alusta alkaen ihminen kapinoi annettuja ehtoja vastaan ja joutuu yhä karumpiin olosuhteisiin. Pitkin Raamattua hyvinvoinnin vertauskuvina ovat vehmaat viljapellot ja hedelmätarhat. Jumalaa tottelematon kansa joutuu kärsimään kuivuutta ja näkemään nälkää. Aikojen lopussa on tarjolla paluu paratiisiin, jossa elämän puu antaa ravinnon eikä kuolemaa ole. Ja huomatkaa tämä: paratiisi on täynnä eläimiä, jotka eivät myöskään koe kuolemaa eivätkä syödyksi tulemista. Alkuperäinen ja lopullinen ravintosuositus ihmiselle on siis kasvisravinto. Lihansyönti oli Jumalan antama myönnytys olosuhteisiin, joissa tarpeeksi monipuolista kasvisravintoa ei ole yleisesti tarjolla.

Entäpä tänä päivänä? Globaalissa hyvinvointiyhteiskunnassa on käsittääkseni mahdollista koota ravintoympyrä kasviksista, joissa on kaikki tarpeellinen. Jopa karuun Pohjolaan ruokaa lennätetään ympäri vuoden. Vegaaniruokaan siirtyminen on siis tahdon asia.

Jeesus sanoi: Älkää tehkö Isäni temppelistä markkinapaikkaa! (Joh. 2:16) Mieltä ei ole syytä täyttää kaikella markkinoiden syytämällä viihteellä ja propagandalla, mutta kyseinen raamatunkohta on ulotettava myös ruokaan. Tämä tarkoittaa, että elimistö ei ole tarkoitettu trendijuomien, einesten ja kaiken maailman rohtojen taistelutantereeksi. Jos haluamme tuottaa Jumalalle kunniaa, maallisessa majassamme on suoritettava suursiivous. Toisin sanoen temppelin puhdistus kaikesta kertyneestä kuonasta! Jeesuksen aikojen jälkeen Jumalalla ei ole ollut muuta temppeliä kuin me. Jumala ei asu rakennuksissa, vaan ihmisissä. Jeesus ei ehkä mielellään muuta roskaruoan sekaan.

Raamattu tosin sanoo toisessa kohtaa, että kaikki ruoka on puhdasta. Ja että vain se saastuttaa ihmisen, mikä tulee suusta ulos. Mutta ei vaadi kummoista järkeilyä päätellä, että kaikki ruoka ei ole elimistölle hyväksi. Sairaana on vaikea

Ylistätkö Jumalaa mieluummin terveessä kuin sairaassa kehossa? 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti