Kasvisruokala Etrassa ei tarjota kahvia. Moni kysyy: miksi? Myös Etran
järjestämillä terveellisten elämäntapojen kursseilla, Omega-valmennuksessa, ensimmäinen kysymys liittyy usein kahvinjuontiin. Pitäisikö minun
luopua kahvista? Onko se muka NIIN epäterveellistä?
Kahvi närästää mutta piristää tiettyyn rajaan asti.
Toisilla se estää unen tuloa, mutta suurkuluttajat saattavat tarvita kahvia
nukahtaakseen. Kofeiini on vahvasti riippuvuutta aiheuttava aine. Nämä kaikki
ovat yleisessä tiedossa.
Kofeiinin terveysvaikutuksia on tutkittu runsaasti, ja
esiin on tullut sekä hyvää että huonoa. Tutkijatkin ovat erimielisiä, onko vähäinen kahvinjuonti (1-2 kuppia
päivässä) enemmän terveellistä kuin haitallista. Asiaan näyttäisi vaikuttavan kahvin
valmistustapa, nautitut määrät, onko käyttö satunnaista vai jatkuvaa, ja
henkilön yleinen terveydentila. Se on ainakin varmaa, että runsas kahvinjuonti
lisää keskenmenon riskiä – viimeistään äitiysneuvolassa tämä käy selväksi.
Mutta pitäisikö ei-raskaana olevan aikuisen suhtautua kahviin huumeena, pikku
piristeenä vai tekosyynä pitää vähän väliä taukoa työnteosta?
Kahvin juonnista on varoiteltu kautta aikain, ja ehkä
syystä. Vanha kunnon pannukahvi nimittäin lisää kolesterolia ja siten sydäntautien riskiä enemmän
kuin suodatinkahvi. Ennen vanhaan kahvinpavut paahdettiin kotioloissa käryävällä
paahtimella, jossa kahviin muodostui syöpää aiheuttavaa kahvitervaa.
Noilta pannukahvin ja kahvitervan ajoilta ovat myös peräisin
adventistien terveysapostolin Ellen G. Whiten (1827 –1915)
varoitukset kahvin vaaroista. Nykyäänkin adventistit suosittavat
kahvista ja teestä pidättäytymistä, vaikkakin moni hörppää kahvia piristyäkseen
siinä kuin muutkin. Ellen White totesi kahvin välittömän piristysvaikutuksen,
mutta sanoi pitkäaikaisen käytön tylsistyttävän mieltä. Hän kuvasi myös
nykylääketieteenkin tunteman kroonisen kahvin suurkulutuksen oireyhtymän,
kofeinismin, tuntomerkit:
"Those nerve irritants are wearing away the life
forces, and the restlessness caused by shattered nerves, the impatience, the
mental feebleness, becomes a warning element against spiritual progress."
Lääketieteellisen aikakauskirja Duodecimin artikkelin
mukaan kofeinismi on “oireyhtymä, johon kuuluu ahdistuneisuutta, masennusta ja
erilaisia psykofyysisiä oireita sekä kahvin runsasta käyttöä, joka ylläpitää
tilaa. Kofeinismia potevan suorituskyky voi heiketä. Psyykkisiltä oireiltaan
kofeinismi on tuskaneuroosin kaltainen. On arvioitu, että 10–20 % kahvin
käyttäjistä potisi kyseistä oireyhtymää.”
Jatkossa siteeraan edellä mainitsemaani Leo Hirvosen
kirjoittamaa, netistäkin löytyvää artikkelia. Jokaiselle kahvinjuonnin vähentämistä
yrittäneelle seuraava tilanne lienee tuttu: kofeiinista luopuminen aiheuttaa
vieroitusoireyhtymän, johon kuuluu päänsärkyä, uneliaisuutta, velttoutta ja
toimeliaisuuden heikkenemistä. Oireyhtymän latenssivaihe kestää 19 tuntia, ja
voimakkaimmillaan oireilu on ensimmäisenä ja toisena päivänä.
Pienet kahvimäärät piristävät ja energisoivat ainakin
hetkeksi, mutta suuremmat tylsistyttävät. Positroniemissiotomografisen tutkimuksen
mukaan 250 mg kofeiinia (2-3 kupillista) vähentää aivojen
kokonaisverenvirtausta noin 30 %. Kahvikupillisen vaikutus elimistössä
kestää useita tunteja. Jatkuvasti kahvia kittaavan kannattaisi siis miettiä,
kannattaako pitää aivojaan hapen puutteessa!
Aiheuttaako kahvi syöpää, verenkiertoelinten
sairauksia ja mahahaavaa? Tutkimusnäytöt ovat ristiriitaisia. Melko selvä
näyttö kuitenkin on, että sydäninfarktin riski lisääntyy kahvin kulutuksen
mukaan. LaCroix ym. (1986) seurasivat 19–35 vuoden aikana 1 130:tä
miespuolista henkilöä. Kaikin tavoin tarkasteltuna riski lisääntyi kahvin
määrän mukana ja oli 3–4 kupillista käyttäneillä 1.5–2-kertainen, ja vähintään
viisi kupillista päivittäin juoneilla 1.8–2.8-kertainen. Klatsky ym. (1990)
analysoivat 107 774 pohjoiskalifornialaisen sairaalapotilaan kahvinkäytön
ja totesivat, että 1–3 kupillista päivässä lisää sydäninfarktin riskiä
14 % ja sitä suurempi annos noin 40 %. Iäkkäiden kannattaisi
huomioida, että kahvin käyttö lisää luukadon riskiä.
Viimeaikaiset, Wikipedian mainitsemat tutkimukset ovat
tuoneet esiin kahvin terveyshyötyjä. Kahvia käyttävät sairastuvat muita harvemmin
kakkostyypin diabetekseen
ja maksakirroosiin. Nämä
vaikutukset eivät kuitenkaan johdu kofeiinista, vaan muista kahvin sisältämistä
aineista.
Joissakin tutkimuksissa kofeiinin on havaittu
parantavan lähimuistia,
pienentävän parkinsonin
taudin riskiä ja vähentävän sen oireita. Kofeiinin on havaittu myös
yleensä auttavan muistihäiriöissä. 3–5 kupillista päivässä nauttineilla
vanhuksilla on havaittu pienempi dementian
esiintyvyys kuin enemmän nauttineilla tai kahvia käyttämättömillä.
Haittavaikutuksia on tapana mitata kuolemaan johtavien
sairauksien esiintyvyydellä. Mutta entä jos mittariksi otettaisiin yleinen
infektioiden vastustuskyky? Vegaani- ja kasvisruokavalion terveyshyödyt
pohjautuvat osittain siihen, että ne alentavat elimistön happamuutta. Tämä
johtuu pitkälti tietynlaisesta suoliston bakteerikannasta. Eläinproteiinien
käyttö nostaa elimistön tulehdusarvoja, kun taas vegaaniruoka laskee niitä. Kun
elimistön happamuus on alhainen, ihminen on vastustuskykyisempi kaikkia tavallisia
pöpöjä vastaan. Myös monien pitkäaikaissairauksien ja allergioiden eteneminen
estyy tai hidastuu.
Olisiko tässä tulos, joka pistää jopa meikäläisen kahvin
keskivertokuluttajan vastustamaan kahvihampaan kolotusta? Kahvi nostaa
huomattavasti elimistön tulehdustasoja:
“A relation exists between moderate-to-high coffee
consumption and increased inflammation process. This relation could explain, in
part, the effect of increased coffee intake on the cardiovascular system.”
Olisiko siis syytä sittenkin uskoa profeetta Elleniä
ja adventistien terveysohjelmaa? Varmaan on, jos aikoo elää pitkään ja
terveenä. Pisin elinikäennuste on havaittu väestöryhmissä, jotka yleisesti
terveiden elämäntapojensa mukaisesti pidättyvät kaikista päihteistä ja
kiihotusaineista, käyttävät järkevää kasvisdieettiä ja harrastavat kohtuullista
liikuntaa. Yksi näistä väestöryhmistä ovat ne adventistit, jotka elävät
kirkkokuntansa suosituksen mukaan.
Hauska loppukaneetti löytyy edelleen Duodecimin
artikkelista. “Saksalainen lääkintöneuvos Ullrich (1953) totesi, että vaikka
kofeiini on alkoholi- ja nikotiinipaholaiseen verrattuna ehkä vain pikkupiru,
se kuuluu kuitenkin samaan perheeseen, ja pikkupaholaiset aiheuttavat elämässä
usein enemmän pahaa, koska ne toimivat salatummin ja huomaamattomammin. Lisäksi
nämä perheenjäsenet näyttävät viihtyvän yhdessä.” Näin Leo Hirvonen. Lopuksi hän vielä saarnaa kuin pappi konsanaan:
“Koska Suomessa käytetään kahvia keskimäärin noin kilo
kuukaudessa asukasta kohti, kahvinjuojat saavat kofeiinia annoksen, joka
häiritsee unentarpeen tyydytystä, kartuttaa univelkaa ja edistää uupumusta.
Tämä voi myös johtaa kierteeseen, jossa tarvitaan vuoroin piristäviä ja
rauhoittavia aineita. Näin kahvista tulee stressiä aiheuttava tekijä.”
Jaahas, miten mahtaa olla energiajuomien laita? Pientareilta löytyvien tölkkien määrästä päätellen nuoriso ja jopa lapset ovat siirtyneet kolajuomista näihin kovempiin huumeisiin.
Mainittakoon vielä pari uutista: Kasvisruokala Etran myymälä Oulun kauppahallissa aukeaa
1. lokakuuta 2012. Menkääpä pikalounastamaan!