Kahvin juonnista

Kasvisruokala Etrassa ei tarjota kahvia. Moni kysyy: miksi? Myös Etran järjestämillä terveellisten elämäntapojen kursseilla, Omega-valmennuksessa, ensimmäinen kysymys liittyy usein kahvinjuontiin. Pitäisikö minun luopua kahvista? Onko se muka NIIN epäterveellistä?

Kahvi närästää mutta piristää tiettyyn rajaan asti. Toisilla se estää unen tuloa, mutta suurkuluttajat saattavat tarvita kahvia nukahtaakseen. Kofeiini on vahvasti riippuvuutta aiheuttava aine. Nämä kaikki ovat yleisessä tiedossa.

Kofeiinin terveysvaikutuksia on tutkittu runsaasti, ja esiin on tullut sekä hyvää että huonoa. Tutkijatkin ovat erimielisiä, onko vähäinen kahvinjuonti (1-2 kuppia päivässä) enemmän terveellistä kuin haitallista. Asiaan näyttäisi vaikuttavan kahvin valmistustapa, nautitut määrät, onko käyttö satunnaista vai jatkuvaa, ja henkilön yleinen terveydentila. Se on ainakin varmaa, että runsas kahvinjuonti lisää keskenmenon riskiä – viimeistään äitiysneuvolassa tämä käy selväksi. Mutta pitäisikö ei-raskaana olevan aikuisen suhtautua kahviin huumeena, pikku piristeenä vai tekosyynä pitää vähän väliä taukoa työnteosta?

Kahvin juonnista on varoiteltu kautta aikain, ja ehkä syystä. Vanha kunnon pannukahvi nimittäin lisää kolesterolia ja siten sydäntautien riskiä enemmän kuin suodatinkahvi. Ennen vanhaan kahvinpavut paahdettiin kotioloissa käryävällä paahtimella, jossa kahviin muodostui syöpää aiheuttavaa kahvitervaa.

Noilta pannukahvin ja kahvitervan ajoilta ovat myös peräisin adventistien terveysapostolin Ellen G. Whiten (1827 –1915) varoitukset kahvin vaaroista. Nykyäänkin adventistit suosittavat kahvista ja teestä pidättäytymistä, vaikkakin moni hörppää kahvia piristyäkseen siinä kuin muutkin. Ellen White totesi kahvin välittömän piristysvaikutuksen, mutta sanoi pitkäaikaisen käytön tylsistyttävän mieltä. Hän kuvasi myös nykylääketieteenkin tunteman kroonisen kahvin suurkulutuksen oireyhtymän, kofeinismin, tuntomerkit:

"Those nerve irritants are wearing away the life forces, and the restlessness caused by shattered nerves, the impatience, the mental feebleness, becomes a warning element against spiritual progress."

Lääketieteellisen aikakauskirja Duodecimin artikkelin mukaan kofeinismi on “oireyhtymä, johon kuuluu ahdistuneisuutta, masennusta ja erilaisia psykofyysisiä oireita sekä kahvin runsasta käyttöä, joka ylläpitää tilaa. Kofeinismia potevan suorituskyky voi heiketä. Psyykkisiltä oireiltaan kofeinismi on tuskaneuroosin kaltainen. On arvioitu, että 10–20 % kahvin käyttäjistä potisi kyseistä oireyhtymää.”

Jatkossa siteeraan edellä mainitsemaani Leo Hirvosen kirjoittamaa, netistäkin löytyvää artikkelia. Jokaiselle kahvinjuonnin vähentämistä yrittäneelle seuraava tilanne lienee tuttu: kofeiinista luopuminen aiheuttaa vieroitusoireyhtymän, johon kuuluu päänsärkyä, uneliaisuutta, velttoutta ja toimeliaisuuden heikkenemistä. Oireyhtymän latenssivaihe kestää 19 tuntia, ja voimakkaimmillaan oireilu on ensimmäisenä ja toisena päivänä.

Pienet kahvimäärät piristävät ja energisoivat ainakin hetkeksi, mutta suuremmat tylsistyttävät. Positroniemissiotomografisen tutkimuksen mukaan 250 mg kofeiinia (2-3 kupillista) vähentää aivojen kokonaisverenvirtausta noin 30 %. Kahvikupillisen vaikutus elimistössä kestää useita tunteja. Jatkuvasti kahvia kittaavan kannattaisi siis miettiä, kannattaako pitää aivojaan hapen puutteessa!

Aiheuttaako kahvi syöpää, verenkiertoelinten sairauksia ja mahahaavaa? Tutkimusnäytöt ovat ristiriitaisia. Melko selvä näyttö kuitenkin on, että sydäninfarktin riski lisääntyy kahvin kulutuksen mukaan. LaCroix ym. (1986) seurasivat 19–35 vuoden aikana 1 130:tä miespuolista henkilöä. Kaikin tavoin tarkasteltuna riski lisääntyi kahvin määrän mukana ja oli 3–4 kupillista käyttäneillä 1.5–2-kertainen, ja vähintään viisi kupillista päivittäin juoneilla 1.8–2.8-kertainen. Klatsky ym. (1990) analysoivat 107 774 pohjoiskalifornialaisen sairaalapotilaan kahvinkäytön ja totesivat, että 1–3 kupillista päivässä lisää sydäninfarktin riskiä 14 % ja sitä suurempi annos noin 40 %. Iäkkäiden kannattaisi huomioida, että kahvin käyttö lisää luukadon riskiä.

Viimeaikaiset, Wikipedian mainitsemat tutkimukset ovat tuoneet esiin kahvin terveyshyötyjä. Kahvia käyttävät sairastuvat muita harvemmin kakkostyypin diabetekseen ja maksakirroosiin. Nämä vaikutukset eivät kuitenkaan johdu kofeiinista, vaan muista kahvin sisältämistä aineista.

Joissakin tutkimuksissa kofeiinin on havaittu parantavan lähimuistia, pienentävän parkinsonin taudin riskiä ja vähentävän sen oireita. Kofeiinin on havaittu myös yleensä auttavan muistihäiriöissä. 3–5 kupillista päivässä nauttineilla vanhuksilla on havaittu pienempi dementian esiintyvyys kuin enemmän nauttineilla tai kahvia käyttämättömillä.

Haittavaikutuksia on tapana mitata kuolemaan johtavien sairauksien esiintyvyydellä. Mutta entä jos mittariksi otettaisiin yleinen infektioiden vastustuskyky? Vegaani- ja kasvisruokavalion terveyshyödyt pohjautuvat osittain siihen, että ne alentavat elimistön happamuutta. Tämä johtuu pitkälti tietynlaisesta suoliston bakteerikannasta. Eläinproteiinien käyttö nostaa elimistön tulehdusarvoja, kun taas vegaaniruoka laskee niitä. Kun elimistön happamuus on alhainen, ihminen on vastustuskykyisempi kaikkia tavallisia pöpöjä vastaan. Myös monien pitkäaikaissairauksien ja allergioiden eteneminen estyy tai hidastuu.

Olisiko tässä tulos, joka pistää jopa meikäläisen kahvin keskivertokuluttajan vastustamaan kahvihampaan kolotusta? Kahvi nostaa huomattavasti elimistön tulehdustasoja:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15447891

“A relation exists between moderate-to-high coffee consumption and increased inflammation process. This relation could explain, in part, the effect of increased coffee intake on the cardiovascular system.”

Olisiko siis syytä sittenkin uskoa profeetta Elleniä ja adventistien terveysohjelmaa? Varmaan on, jos aikoo elää pitkään ja terveenä. Pisin elinikäennuste on havaittu väestöryhmissä, jotka yleisesti terveiden elämäntapojensa mukaisesti pidättyvät kaikista päihteistä ja kiihotusaineista, käyttävät järkevää kasvisdieettiä ja harrastavat kohtuullista liikuntaa. Yksi näistä väestöryhmistä ovat ne adventistit, jotka elävät kirkkokuntansa suosituksen mukaan.

Hauska loppukaneetti löytyy edelleen Duodecimin artikkelista. “Saksalainen lääkintöneuvos Ullrich (1953) totesi, että vaikka kofeiini on alkoholi- ja nikotiinipaholaiseen verrattuna ehkä vain pikkupiru, se kuuluu kuitenkin samaan perheeseen, ja pikkupaholaiset aiheuttavat elämässä usein enemmän pahaa, koska ne toimivat salatummin ja huomaamattomammin. Lisäksi nämä perheenjäsenet näyttävät viihtyvän yhdessä.” Näin Leo Hirvonen. Lopuksi hän vielä saarnaa kuin pappi konsanaan:

“Koska Suomessa käytetään kahvia keskimäärin noin kilo kuukaudessa asukasta kohti, kahvinjuojat saavat kofeiinia annoksen, joka häiritsee unentarpeen tyydytystä, kartuttaa univelkaa ja edistää uupumusta. Tämä voi myös johtaa kierteeseen, jossa tarvitaan vuoroin piristäviä ja rauhoittavia aineita. Näin kahvista tulee stressiä aiheuttava tekijä.”

Jaahas, miten mahtaa olla energiajuomien laita? Pientareilta löytyvien tölkkien määrästä päätellen nuoriso ja jopa lapset ovat siirtyneet kolajuomista näihin kovempiin huumeisiin.

Mainittakoon vielä pari uutista: Kasvisruokala Etran myymälä Oulun kauppahallissa aukeaa 1. lokakuuta 2012. Menkääpä pikalounastamaan!

Itselleni merkittävä avaus: www.riemunkirjo.fi on avannut nettisivunsa. Tarjolla riemukkaita käsintehtyjä heijastimia, kierrätyshenkisiä huopakoruja ja joulupostiin sujahtavia lahjoja. Paljon kristillisiä ja lapsille sopivia malleja. Tilaa hyvissä ajoin ennen joulua!