Asiakkaan ääni kuuluviin

Kasvisruokala Etran 10-vuotiskekkereiden kunniaksi tehty asiakaskysely sai suuren suosion – kiitos kaikille vastanneille! Nekin jotka eivät ehtineet vastata, voivat toki antaa palautetta vaikka kommentoimalla tätä blogia. ”Emme ole koskaan saaneet palautetta näin paljon”, kiitteli Etran toiminnanjohtaja Terho Heiskanen.

Pöytiin jaettuun kyselyyn vastasi viikon aikana 48 vastaajaa. Siinä kysyttiin syitä Etrassa syömiseen, syöntikertojen tiheyttä, ja mitkä tekijät saisivat käymään useammin. Lisäksi kysyttiin vastaajan ruokavaliota, kiinnostusta käyttää kauppahallin myymälän palveluja sekä Etran ruoan havaittuja terveysvaikutuksia. Lopuksi kysyttiin tietävätkö vastaajat, mitä Etran ruokasuunnittelun taustalla oleva ravintotiheys tarkoittaa, ja pyydettiin mielipiteitä toiminnan kehittämiseen.

Tässäpä alustava yhteenveto kyselyn tuloksista! Seuraavassa blogissa paljastan, mitä aineistosta saa irti tilastotieteen menetelmin. Eräs tilastotieteen ammattilainen on lupautunut auttamaan. Mutta nämä tulokset siis ensi alkuun:

Kyselyn perusteella Etran asiakkaat ovat varsin uskollisia. 22% prosenttia vastanneista käy syömässä 3-5 kertaa viikossa ja 46% kerran tai kaksi viikoittain. Harvemmin käyvistäkin moni pahoitteli, ettei pystynyt käymään useammin.

Ylivoimainen enemmistö Etrassa kävijöistä, kaksi kolmasosaa, on kaikkiruokaisia. Puolet ilmoitti olevansa enimmäkseen kasvisruoan syöjiä, ja 25% (lähes) vegaaneja. (joihinkin lomakkeisiin oli vastannut useampi henkilö, mistä johtuen prosenttimäärä on tässä kohtaa yli 100) 

Mitä ruokavalioiden jakauma merkitsee Etran kehittämisen kannalta? Tulisiko vegaaniruokaa markkinoida vaihtoehtona liha-aterialle, vai korostaa kokonaan vegaaniruokavalioon siirtymisen hyötyjä? Molemmat näistä näyttävät kiinnostavan asiakaskuntaa.

Etraan tullaan lähes aina terveellisen kasvisruoan perässä. Tätä korosti 81% vastaajista. Kaksi kolmasosaa eli 67% kehui Etran ruokia maukkaiksi. ”Älyttömän herkkua!” ”Rakkaudella tehty,” kuuluivat kommentit. Hyvä maku ja terveellisyys siis yhdistyivät vastaajien mielestä onnistuneesti. Kuusi vastaajaa halusi erikseen kiittää kokkien ammattitaitoa.

Ilmapiirin, ystävällisen palvelun ja tuttavien tapaamisen mainitsi lähes neljäsosa vastaajista. ”Palvelu on mahtavaa!” iloitsi eräs. Toisille ratkaisevia olivat käytännön seikat: sijainti kodin tai työpaikan lähellä tai parkkipaikkojen saatavuus mainittiin 13% vastauksissa.

Kaksi vastaajaa mainitsi käyvänsä Etrassa vaihtelun vuoksi; molemmat heistä söivät normaalisti sekaruokaa. Muutama mainitsi Etran vetonaulaksi leivän, teen, salaatit tai myymälän.

Varallisuuserot vaikuttavat Etrankin asiakaskunnassa. 15% piti Etraa edullisena lounaspaikkana. Toisaalta lähes yhtä moni uskoi käyvänsä useammin, jos hintoja laskettaisiin. Alle kahden euron opiskelijaruokaan verrattuna Etran lounas on kallis.

Siinä mikä houkuttaisi käymään useammin, mielipiteet jakaantuivat. 6% kaipasi vaihtuvampaa ruokalistaa tai enemmän omia herkkuruokiaan, kuten kasvismakaronilaatikkoa ja pihvejä. Toisaalta yhtä moni perusteli Etrassa käymistään monipuolisella ruokalistalla. Mausteet olivat selvästi makuasia: yksi vaati pippuria ruoasta pois, kun taas toinen vaati sitä lisää. Pidempää ja lauantai-aukioloa kaipasi muutama.

Kolme neljäsosaa eli 36 vastaajaa kommentoi havaitsemiaan Etran ruoan/vegaaniruoan terveysvaikutuksia. Ahkerat Etrassa ruokailijat vastasivat tähän kysymykseen innokkaasti, muut jättivät yleensä vastaamatta. Tästä voinee päätellä, että mikäli vegaaniruokaa syö vain silloin tällöin, terveyshyötyjäkään ei synny.

Millaisia terveyshyötyjä sitten mainittiin? 45% vastanneista kertoi, että Etran ruoista tulee kevyt olo, ne pitävät painon kurissa tai auttavat laihduttamaan. Yhtä moni mainitsi, että vegaaniruoka auttaa jaksamaan, antaa energiaa ja pitää nälän hyvin loitolla. Kolmasosa kertoi fyysisen terveytensä kohentuneen, esimerkiksi kolesteroliarvojen parantuneen. ”Sairaudet pysyvät poissa!” kehui eräs vastaaja. Henkisestä hyvinvoinnista ja hyvästä mielestä mainitsi 31% vastaajista. Kaksi vastaajaa ei ollut huomannut terveysvaikutuksia Etran myötä – tosin molemmat olivat olleet vegaaneja jo kymmeniä vuosia. Yksi ahkera Etran kävijä ei ollut huomannut terveysmuutoksia. Toki tämäkin on mahdollista; ruokavalio ei aina paranna.

Mitä on ravintotiheys? Tästä jonkinlainen käsitys oli lähes puolella vastaajista. Toinen puoli ei tiennyt asiasta mitään, tai halusi tietää lisää. Tässäpä siis selvä tiedontarve! Kuusi vastaajaa ilmoitti haluavansa ravintotiheyteen liittyville kursseille ja muutama toivoi esitteitä ja nettiaineistoa asiasta. (Taidanpa itsekin ottaa vaarin asiasta ja laatia muutaman esitteen yhdessä Etran väen kanssa.)

Eräs asiakas määritteli ravintotiheyden valloittavasti: ”Siinä on oikeassa suhteessa vitamiinit ja kivennäiset ja tietenkin bioenergiaa, kun on rakkaudella valmistettu.”

Kyselyn lopuksi asiakkailla oli tilaisuus esittää ehdotuksia Etran palvelujen kehittämiseen. Tasavahva kärkikolmikko on tässä: Täytekakkua, leivonnaisia ja jälkiruokaa tarjolle lisämaksusta! Lisää mausteita, reseptikokeiluja ja etnisiä ruokia! Rauhallisempi ruokailutila ja meluisat kylmälaitteet pois! Kukin ehdotus keräsi10% kannatuksen. Etran asiakkaiden joukossa siis löytyy sekä makeannälkäisiä että makuelämysten etsijöitä – keittiö vastatkoon haasteeseen! Tilanahtauden vuoksi kylmälaitteiden siirto on näistä ehdotuksista vaikein toteuttaa. Tehokas äänieristyskin on huomattava kustannuserä. Miten olisi keräys tämän asian puolesta?

Toisaalta moni vastaaja on Etraan täysin tyytyväinen - 10% vastaajista piti palveluja mainioina nykyisellään. ”Ihanaa, että on tällaistakin ravintola-ajattelua!” totesi eräs. 10% vastaajista kaipasi lisää tiedotusta, kursseja ja yhteistyötä ravintotiheyteen liittyen. Eräs toivoi, että Etra ehdottaisi yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Olisikin jo aika saada opiskelijaruokaloihin vegaaniruokaa.

Yksittäisiä parannusehdotuksia sateli monenlaisia. Lisää kotimaisuutta ja luomua, vähemmän soijaa, sokeria, suolaa ja mausteita. Kahvia ja pakuriteetä. Ruokakulttuuriin liittyviä teemapäiviä, vaihtelua, myymälän valikoiman laajentamista ja aukiolon pidentämistä toivoi muutama, samoin hintojen alentamista. Eräs kaipasi take-away –mahdollisuutta ja kotiinkuljetusta. (Tiedoksi, että viimeksi mainitut palvelut ovatkin jo olemassa. Etran lounaan saa mukaansa purkkiin ja sen saa tilattua myös kotiinsa tai työpaikalle lisämaksua vastaan.)

Kaikkia ehdotuksia lienee vaikea toteuttaa, kun resurssit ovat rajalliset. Toisaalta makuasioissa ihmisten mieltymykset ovat ristiriitaiset. Kaiken kaikkiaan Etran kantava ajatus, ravintotiheä vegaaniruoka, tuntuu kuitenkin löytäneen uskolliset asiakkaansa. Satunnaiskävijöiden houkuttelu onkin sitten oma haasteensa.

Aloittakaamme laittamalla täytekakkua pöytään!

PS. Tulkaapa katsomaan myös Etran uudistunutta myymälää. 

Vegaaniruoka kärsii huonosta imagosta

”Tämä on niin pahaa, että tämän täytyy olla terveellistä.” Kuulostaako tutulta?

Entäs tämä: ”Kerman kera siitä saa kaksin verroin parempaa. Voilla leivottu. Lihaa säästämättä, laadusta tinkimättä.”

Voiko herkullista ruokaa olla ilman voita, sokeria, suolaa, juustoa ja kermaa? Tarkoittaako terveellisyys sitä, että ruoasta puuttuu maku? Terveysintoilija ei saa edes paistaa, saati käristää aineksia, joka lisäisi aromia ruokaan.

Jos ihmisten mielikuva terveellisestä sekaruoasta on mauton, hajuton ja väritön, niin mietipä mikä imago on kasvisruoalla! Kasvissyöjät ovat viherpiipertäjiä, hippejä ja posket lommolla kuijottajia. Lihansyöjän mielestä kasvissyönti merkitsee sitä, että karsii elämästä kaiken kivan. Yhdenkin kasvisaterian nauttimista vastustetaan ankarasti. Salaattia on sentään opittu sietämään ruoan lisäkkeenä, mutta makkaransyöjien kouluttaminen siihen on vienyt vuosikymmeniä. Se että ryhtyisi pupun ruoalle KOKONAAN ei tulisi kuuloonkaan.

Okei, kasvisruoka on vaihtoehto - se Suomessa nykyisin ymmärretään. Ainakin nuorta väestöä palvelevissa ruokaloissa voi aina tilata kasvisruoan. Mutta menepä kysymään vegaaniruokaa, niin jo menee sormi suuhun. Millainen askeetikko tai terveysterroristi voi haluta ruokaa, jossa ei saa edes olla maitotuotteita? Pitääkö hänelle tarjota lautasellinen keitettyjä sekavihanneksia?

Keskivertosekasyöjälle vegaaniruoka on asketismin huippu. Ruokaa, josta on karsittu kaikki maku. Ja vaikka kuinka selittäisi, että tasapainoisesta vegaaniruoasta saa tarpeeksi proteiinia ja kaikki ravintoaineet (B12-vitamiinia lukuunottamatta) niin lihansyöjät eivät usko. Elintarviketeollisuuden propaganda on saanut läpi viestinsä, jonka mukaan kalsium on saatava juuri maidosta ja proteiini lihasta. Näin luulevat monet lääkäritkin, vaikka näyttöä vegaanisen ruokavalion terveellisyydestä on vuosikymmenien ajalta.

Hesarin toimittaja Anu Silfverberg on kirjoittanut vegaaniruoan huonosta markkinoinnista. Hänen mielestään hyvinvoivia ihmisiä ei kiinnosta vetoaminen terveellisyyteen. Tai jos kiinnostaakin, lopullisen valinnan ratkaisee tunne. Hänen mukaansa ihmiset etsivät ruoasta ennen kaikkea elämyksiä. Jos mennään ulos syömään, halutaan herkullisen ruoan ohella viihtyisää ympäristöä ja hyvää palvelua.  Jos ravintola ei pysty tarjoamaan koko elämyspakettia, se ei vedä. Edullinen hintakaan ei peitä elämyksellisyyden puutetta.

Vegaaniliitto on selvästikin tiedostanut, että pelkkä terveysvalistus ei uppoa valtavirtaan, eikä myöskään vetoaminen eläinten oikeuksiin. Ihmisten mielikuviin halutaan nyt vaikuttaa herkkukampanjalla. Halutaan todistaa, ettei vegaanina tarvitse luopua suklaasta, jäätelöstä eikä rasvaa tihkuvista leivoksista. Näitä herkkuja maistatetaan ihmisille monenlaisissa tapahtumissa. Myös Vegaia-lehden sivut pursuavat vegaanisia leivonnaisia ja käristettyjä makupommeja. Moni yllättyy, että eläinkunnan tuotteet voidaan korvata kasviperäisillä ja saada silti aikaan makuhermoja hivelevä lopputulos. Eikä tämä edes rasita kukkaroa. Jos vegaanileivonnaisilla saa suun makeaksi ja rinnukset rasvaisiksi, ei se taida niin askeettista ollakaan.

Näinkö tässä kävikin, että vegaaniruokaa markkinoidaan terveyden kustannuksella? Eikö tyhjien kaloreiden karsiminen kiinnostakaan vegaaneja? Kyllä – vegaaniruokakin voi olla epäterveellistä, jos makua haluaa nimenomaan sokerista, rasvasta ja paistamisesta. Jotkut vegaanit ovat lihavia. Toiset hankkivat itselleen puutostauteja syömällä yksipuolisesti. Vegaaniruoka ei ole automaattisesti terveellistä. Vegaaniruoan markkinoiminen terveellisyydellä ei siis ole automaattisesti totta.

Miten vegaaniruoalla voitaisiin vedota ihmisten elämyshakuisuuteen ja samalla pitää terveellisyydestä kiinni? Miten veganismille saataisiin parempi ja houkuttelevampi imago, josta puuttuisi saarnaamisen sävy? Tässä vegaaniravintoloilla ja aatteen puolestapuhujilla on miettimisen paikka.

Ensimmäinen askel on maukas ruoka, joka on myös hyvän näköistä. Jos ruoka samanlaista arkista riisi-papumössöä, jota kotona laitetaan kyllästymiseen asti, niin ei siitä enää viitsi maksaa ravintolassa. Rohkea mausteiden ja tuoreyrttien käyttö tekisi säväyksen, sillä niitä ei raaski yleensä kotiin ostaa. Ruukullinen korianteria tai salviaa ei varmasti toisi ruokalaruoalle liikaa hintaa.

Mutta tämäkään ei vielä riitä. Meluisassa ja hallimaisessa ruokalassa syödään vain käytännön pakosta. Niitä ihmisiä on paljon, jotka aikataulun salliessa lähtevät työ- tai opiskelupaikalta kotiin syömään, koska siellä saa olla rauhassa ja hiljaa. Levoton ympäristö voi pilata nautittavankin aterian.

Kasvisruokala Etran johtoajatuksena on terveellisyys, mutta elämyspuolessa olisi vielä parantamisen varaa.  Itse tekisin mitä vain, jos saisin jyrisevät pakastimet ruokasalista pois. Eikö edes äänieristys olisi mahdollinen?!

Ystävät hyvät, olemme kaikki vegaaniruoan puolella, ja toivomme Etran toiminnalle kasvua ja menestystä. Kävisitkö Sinä Etralla useammin syömässä, jos saisit terveellisyyden ohella jotakin muuta samaan elämyspakettiin?